Finlandia-kirjailija Juha Hurme teki sen taas – Suomi-romaani tempaisee lukijan vimmalla ja viisaudella mukaansa
JUHA HURMEEN Suomi on itsenäinen jatko-osa Finlandia- palkitulle Niemi-romaanille. Edeltäjänsä tavoin uusi, 2.9. ilmestyvä romaani tempaisee lukijan vimmalla ja viisaudella mukaansa ”kesteihin maailmankaikkeuden keskipisteessä nimeltä Suomi”.
Hurme alkoi kirjoittaa itsenäistä jatko-osaa Niemelle, koska KalevalaFest-hanketta hänen kanssaan luotsaava muusikko Tuomari Nurmio sellaista toivoi.
”Ja taisin itsekin pyytää itseäni kirjoittamaan. Siitä alkoikin tavanomainen, monisuuntainen venkoilu kohti lopputulosta. Ensin kirjasta piti tulla uusi Kalevala, sitten jättiesipuheella varustettu minieepos, ja kolmannessa vaiheessa pelkkä esipuhe ilman eeposta. Sen sitten kirjoitinkin, ja matkalla huomasin, että siitä tuli Niemen ilkeä sisarpuoli Suomi”, Hurme kuvailee.
Kirjaa varten Hurme uppoutui tuttuun tyyliinsä kaivamaan esiin uutta – kaikesta, mitä eteen sattui kirjastoista, arkistoista ja museoista – aikahaarukkana Sotkan muna ja nykyhetki.
”Toisin sanottuna, raportoin kirjassa innoissani tuoreiden opintojeni tuloksia.”
Kirjoitusprosessissa apuna oli hänen toinen työnsä, toimiminen Kansallismuseon uusittavan perusnäyttelyn (vuodesta 1000 vuoteen 1917) suunnittelu- ja käsikirjoitustiimissä. Kansallismuseon asiantuntijat avasivat monta upouutta näkökulmaa.
Mitä uutta tulikaan vastaan?
”Ennen vanhaan oli kamalaa. Nykyisinkin asiat ovat tunnetusti vinksinvonksin ja koko planeetta rutisee liitoksissaan, mutta silti moni seikka on paremmin kuin koskaan aikaisemmin. Näin ollen on syytä lakata vinkumasta ja valittamasta, ja sen sijaan alkaa omalta kohdaltaan huoltaa tätä kuuppaa kuntoon.”
Täysin uudenlaista kansanrunoutta ja yllättäviä Kalevalan tulkintoja lapsilta
Marraskuun valopilkkuna on ilmestynyt viikolla 46 upea eepos Väinämöinen, Mäinämöinen ja Zäinämöinen. Teoksen kirjoitukset on kerätty nykyaikaisella keruutekniikalla, Juha Hurmeen ja Tuomari Nurmion luotsaaman KalevalaFestin valtakunnallisen Valekalevala-kirjoituskilpailun avulla. Kirjan ovat toimittaneet kirjailija-ohjaaja Juha Hurme, kuvataiteilija Kati Rapia, runoilija Miira Luhtavaara ja dramaturgi Elli Salo.
3.–6.-luokkalaisille suunnattu Valekalevala-kirjoituskisa osoitti sen, että kansanrunous elää vahvasti nykyäänkin, kun ennakkoluulottomat kansalaiset – lapset – päästetään tekijöiksi.
Juha Hurme sanoo, että lasten suusta kuullaan totuus.
”Kansanrunouden ikivanhat hahmot ja asetelmat ovat täysin moderneja, kun ne oikein oivaltaa.”
Kilpailutehtävänä oli kirjoittaa kertomuksia Hurmeen ja Rapian kuvailemien Kalevalan hahmojen pohjalta.
”Ensin tuli Lönnrotin kokoama Kalevala vuonna 1835, sitten Uusi Kalevala 1849. Kauan saatiinkin uutta eeposta odottaa, mutta vihdoin nyt 2020 tuli Väinämöinen, Mäinämöinen ja Zäinämöinen”, kommentoi hahmojen kuvitukset luonut Kati Rapia.
Kalevalan myyttiset hahmot elävät VMZ-eepoksessa nykyajassa, käyvät toisillaan yökylässä, riitaantuvat maanomistusasioista, muuttuvat kaloiksi, syövät sipsejä ja jännittävät ikkunassa yöllä vilahtavia kasvoja.
Hurme kuvailee, että vaikutelma on usein hätkähdyttävä. Väinämöinen, Mäinämöinen ja Zäinämöinen -kirjan kertomuksissa elämä näyttäytyy myös outona ja pelottavana. Elämänuskon ja anarkistisen huumorin vahva yhdistelmä kukistaa kuitenkin kauhut.
”Kyse on täysin uudesta kansanrunoudesta ja aivan yllättävistä Kalevalan tulkinnoista. Oliko joku ennen ajatellut, mitä niille muille sotkan munille edes kävi? Tai miksi aiemmissa eepoksissa vaiettiin Väinämöisen veljistä? Tärkeiksi Kalevalan toimijoiksi nousivat nyt muun muassa Pikku mies, Itkevä Koivu ja Lapsi Lattialla. Oppiminen menee tässä niin päin, että vanhemmat oppivat nuoremmiltaan”, Rapia toteaa.
Kirjan tarinoiden kuvituksesta vastaavat Porvoon taidekoulun oppilaat yhdessä Rapian kanssa.
Haastattelupyynnöt: hannele.jyrkka@teos.fi, arvostelukappaleet: info@teos.fi
Lisätietoa Valekalevala-kirjoituskilpailusta: riitta@maetka.fi, sirpa@maetka.fi, KalevalaFest ry.
www.valekalevala.fi
Kirjoituskilpailua ja kirjan valmistumista ovat tukeneet: Teos kustantamo, Suomalainen Kirjakauppa, Opetushallituksen Lukuliike, Lastenkirjainstituutti, Suomen luokanopettajat ry, Kalevalaseura, Koneen Säätiö, Tiketti sekä Museovirasto.
Tiedotus:
Marjatta & Kaisa – Maetka.fi